Itämeripäivänä koko Suomi suojelee merta syömällä kalaa
Itämeripäivää vietetään jälleen torstaina 28. elokuuta ja ympäri Suomen katetaan pöytään kestävästi pyydettyä lähikalaa. Päivän aikana niin yksittäiset ihmiset, koulut, päiväkodit, ravintolat, kaupungit kuin ruokapalveluyritykset auttavat puhdistamaan merta ja lähivesistöjä syömällä lahnaa, särkeä, silakkaa, muikkua tai ahventa. Näitä kalalajeja kalastamalla voidaan poistaa merestä merkittävä määrä sitä rehevöittäviä ravinteita. Kotimainen villikala on myös ilmastoystävällinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle.
Syö Itämeri puhtaaksi
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio haastaa jo kuudetta vuotta kaikki Suomen päiväkodit ja koulut mukaan Syö Itämeri puhtaaksi -kampanjaan. STEAM Turun koordinoima haaste on kerännyt mukaan lähes 200 oppilaitosta ja haasteeseen voi edelleen osallistua. Mukana olevia kouluja ja päiväkoteja löytyy ympäri Suomen aina Helsingistä Ouluun ja Jyväskylästä Lappeenrantaan.
Kaarea Oy valmistaa Itämeripäiväksi Turun päiväkoteihin ja kouluihin jopa 100 000 suomalaisesta silakasta tehtyä kalapuikkoa. Kalansaaliin mukana merestä voidaan poistaa arviolta 500 kiloa fosforia. Liiallinen fosfori meressä johtaa rehevöitymiseen, leväkukintoihin ja meren ekosysteemin järkkymiseen.
Toisin kuin monet muut lajit, särkikalat pärjäävät rehevöityneessä vedessä. Särjet tonkivat meren pohjaa ravintoa etsiessään ja samalla tulevat pöllyttäneeksi sieltä veteen ravinteita, kuten fosforia. Tämä särkien pohjapöyhintä pahentaa rehevöitymistä entisestään. Siksi erityisesti särkikalan syöminen on kasvisruokavalion lisäksi tehokkain tapa auttaa merta voimaan hyvin.
Ihmiselle fosfori ei ole haitallinen, vaan se on yksi ihmiselimistön kivennäisaineista, jota saadaan muun muassa maidosta ja viljavalmisteista. Kalassa on fosforin ja proteiinin lisäksi D-vitamiinia sekä jodia ja sinkkiä, jotka ovat kaikki elimistölle tarpeellisia ravintoaineita.
Kaupungit ja kunnat mukana tekemässä meri- ja ilmastotekoja
Itämeripäivänä vastuullisesti syövät koulujen ohella myös monet muut yhteisöt, laitokset ja ruokapalvelut ympäri Suomen. Palvelukeskus Helsinki valmistaa lapsille, ikääntyneille ja muille ruokailijoille Itämeren fisupihviä ja Palmian lounasravintoloissa nautitaan kalapihvejä Lindströmin tapaan. Espoo Catering puolestaan tarjoilee yli 50 000 lounasasiakkaalle silakkamurekepihvejä. Silakkaherkkuja nautitaan lisäksi Keski-Uudellamaalla Keudan kymmenessä opiskelijaravintolassa sekä Raision kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa.
Itämeripäivä nivoutuu tiiviisti myös kaupunkien ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Turun kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä, ja ruokavalinnoilla on siinä keskeinen rooli. Kotimaisen villikalan lisäksi sesongissa olevat tuoreet juurekset, perunat, marjat ja hedelmät ovat sekä ilmastoa että Itämerta ajatellen hyvä valinta.
Kokkaa itse tai nauti Itämeripäivän ravintolatarjonnasta
Ruokavalion muuttaminen Itämeri-ystävälliseksi on vaikuttavin yksittäisen henkilön merensuojelukeino. Kestävä ruokavalinta ei tarkoita mausta tinkimistä, vaan ennemminkin uusia tapoja juhlistaa ruokaa ja ympäristöä samanaikaisesti! Itämeripäivänä voi nauttia monipuolisesti kala- ja kasvisherkuista muun muassa Helsingissä Itämerifestissä, Espoon Merenkävijöiden tapahtumassa Haukilahden satamassa ja Opetusravintola Taidon lounaalla Turussa. Lisää ruokatapahtumia ilmestyy Itämeripäivän verkkosivuille elokuun aikana.
Itämeripäivän sivuille on koottu myös runsaasti reseptivinkkejä, joiden avulla voit valmistaa Itämerimenun mukaisia herkkuja. Kerää kaverit ja valmistakaa yhdessä eväitä merenrantapiknikille Marttojen ohjeiden avulla. Tai kokkaa Liemessä-blogin uunimuikut tai Satu Koiviston pastakalasalaatti.
Katso ideoita reseptiikkaan:
- Marttojen Itämerimenu piknikille
- Liemessä-blogin uunimuikut ja puolukkamajoneesi
- Viimeistä murua myöten -blogin Itämerimenu
- Satu Koiviston pastakalasalaatti
- Marttojen Itämerimenu
Oman reseptin, ruoka-annoksen tai ravintolakokemuksen voi jakaa somessa tunnisteella #itämeripäivä. Autetaan kotimertamme levittämällä sanaa Itämeri-ystävällisistä ruokavalinnoista ja vinkkaamalla parhaimmista makuelämyksistä.
Lisätietoja
Ravintolat ja kahvilat voivat ilmoittaa Itämerimenu-toteutuksensa Itämeripäivän sivuille tapahtumana. Henkilöstöravintolat voivat puolestaan ilmoittaa Itämerimenunsa tekona ja tietenkin myös somessa tunnisteella #Itämeripäivä.
Tietoa Itämeripäivän kumppaneille tai kumppaneiksi haluaville.
bsd@jnfoundation.fi
Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija
Itämeripäivän koordinaattori
John Nurmisen Säätiö
oona.piiroinen@jnfoundation.fi
+358 50 434 4879
Maija Soljanlahti
Tuottaja
Itämeripäivän koordinaattori
John Nurmisen Säätiö
maija.soljanlahti@jnfoundation.fi
+358 50 463 9305
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2025 Itämeripäivää vietetään 28.8. www.itämeripäivä.fi
