Ella ja kaverit Itämeren pelastajina

Yhdessä kuuntelemanne tai lukemanne teksti oli aika hauska ja jännä, eikös? Se oli kuin tietokirja ja vitsikirja samassa paketissa! Tarinassa kerrottiin oikeita asioita Itämerestä, mutta mukana on paljon hassuja sanailuja, vitsejä ja mielikuvitusjuttuja, jotta lukeminen olisi hauskempaa. Mikä tarinassa nauratti teitä? Millaisia vitsejä tai sanaleikkejä löydätte tekstistä? Jäikö jokin niistä mietityttämään?

Särmä- ja siloneula ovat molemmat Itämeressä eläviä, pitkulaisen muotoisia kaloja.

Särmäneula on sukua merihevoselle ja sillä onkin samankaltainen pää kuin merihevosilla. Kuten merihevosisät, myös särmäneulaskoiraat keräävät äitien eli naaraiden laskemat mätimunat turvaan vatsapussiinsa. Isien vatsapussissa särmäneulavauvat saavat kehittyä suojassa pedoilta ja muilta vaaroilta. Toisinaan poikaset pääsevät vaaran uhatessa pujahtamaan vatsapussiin vielä kuoriuduttuaankin.

Siloneula on särmäneulaa ohuempi ja sillä on vain yksi pieni selkäevä, jonka avulla se pystyy liikkumaan hitaasti vedessä. Siloneula tykkää piilotella vedessä kasvien, kuten rakkohaurujen ja meriajokkaiden seassa. Joskus se kuitenkin luulee kalaverkon naruja kasveiksi ja kietoo pyrstönsä niiden ympärille. Silloin se voi päätyä kalastajan verkkoon ja kalastaja saa ihmetellä erikoista, pitkää kalaa, joka näyttää madolta!

Korvameduusa on yleinen meduusalaji, jota esiintyy Pohjois-Atlantissa ja Itämeressä. Se on ainoa Suomen vesistöissä vakituisesti elävä meduusalaji ja niitä näkee erityisesti alkusyksystä. Korvameduusa on tunnistettavissa sen uimakellossa olevista neljästä renkaasta, jotka muodostavat neliapilamaisen kuvion. Ihmiselle korvameduusa on täysin vaaraton.

Rakkohauru on ruskoleviin kuuluva levä, joka kasvaa kallion ja kivien päällä meren pohjassa. Sen varressa on pareittain ilmarakkoja, joista levä on saanut suomenkielisen nimensä. Rakkohauru on yksi Itämeren avainlajeista eli sellainen laji, joka on merelle ja sen asukeille erityisen tärkeä. Se tarjoaa kodin ja piilopaikan monille pienille eläimille ja kaloille, ja auttaa niitä selviytymään.

Harmaahylje on Itämeren suurikokoisin ja runsaslukuisin hylje. Sitä kutsutaan myös nimellä halli. Maailmassa elää kolmea erilaista harmaahyljettä, ja meidän meressämme asuvaa lajia sanotaan Itämeren harmaahylkeeksi. Harmaahylkeet tykkäävät viettää aikaa toistensa kanssa isoissa, jopa 1 000 hyljekaverin laumoissa. Harmaahylkeet syövät kaloja, etenkin silakoita.

Pyöriäinen on ainoa valaslaji, jonka voi nähdä säännöllisesti Suomen vesillä. Se on yksi pienimmistä hammasvalaista – aikuiset naaraat ovat noin 160 cm pitkiä ja koiraat vielä vähän pienempiä. Pyöriäinen on nimensä mukaisesti pyöreähkö ja sillä on tylppä kuono, toisin kuin esimerkiksi delfiineillä, joiden kuono on pidempi. Pyöräinen viihtyy omissa oloissaan tai muutaman kaveripyöriäisen kanssa. Ne välttelevät ihmisiä ja veneitä, joten pyöriäisen näkeminen on hyvää tuuria! Itämeren pyöriäiset luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Se tarkoittaa sitä, että pyöriäiset ovat vähentyneet huomattavasti ja ne tarvitsevat suojelua.

Merikarhulla voidaan tarkoittaa turkishylkeisiin kuuluva hyljelajia tai kokenutta merenkävijää. Jos puhutaan ihmisestä, merikarhu kuvastaa henkilöä, joka tuntee hyvin meren ja laivat sekä on saattanut viettää suuren osan elämästään vesillä.

Meriselitys on sellainen, jonka aluksen päällikkö antaa, jos vene tai laiva joutuu onnettomuuteen tai menee rikki. Arkisemmassa kielessä meriselityksellä tarkoitetaan mitä tahansa pitkää ja selittelevää tarinaa, jolla yritetään puolustella omaa toimintaa.

Avainlaji on sellainen eläin tai kasvi, joka on luonnossa tosi tärkeä muille. Itämeren avainlaji on sellainen eliö, joka on erityisen tärkeä koko merelle. Se on vähän kuin palikka legotalossa: jos se puuttuu, koko rakennelma voi mennä rikki. Esimerkiksi Itämeren avainlaji rakkohauru tarjoaa kodin ja piilopaikan monille pienille eläimille ja kaloille, ja auttaa niitä selviytymään.

Hansakauppias oli keskiajalla elänyt kauppias, joka kuului hansaliittoon tai kävi kauppaa sen alueella. Hansaliitto oli monen Pohjois-Euroopan kaupungin yhteinen kauppaporukka. Kaupungit tekivät yhteistyötä, koska se oli hyödyllistä esimerkiksi rahan vuoksi. Hansakauppiaat purjehtivat paljon Itämerellä ja myivät esimerkiksi suolaa, kankaita, kalaa ja turkiksia. Hansaliitto oli erityisen vahva 1200–1400-luvuilla, jolloin se vaikutti paljon siihen, miten Itämeren alueella käytiin kauppaa.

Leikit rannalla, veneily, kalastus, polskiminen vai jokin muu? Jos meri ei ole teille läheinen elementti, voitte jutella myös jostain muusta vesistöstä. Keskustelkaa yhdessä toisianne kuunnellen.

Lopuksi voitte sopia yhdessä teille mieluisasta tavasta tutustua mereen tai lähivesistöön. Vesistöistä voi nauttia ympäri vuoden! Suunnitelkaa vaikkapa syyspäivän seikkailu lähisaaressa, luistelutuokio järven jäällä, hiekkakakkukisa kesäisellä rannalla, piknik joen varressa tai retki merimuseoon.