Uimaturvallisuus ja pulahdus = kesän paras yhdistelmä

Uinti kuuluu kesään

Suomen kesä ilman uintia on kuin jäätelö ilman mansikoita. Veteen pulahtaminen virkistää hellepäivänä, rentouttaa kiireen keskellä ja tuo kehoon liikettä, joka tekee hyvää nivelille ja lihaksille. Uinti on paitsi hauskaa myös yksi terveellisimmistä tavoista nauttia kesästä. Hauskanpidon ohella on tärkeää pitää huolta uimisen turvallisuudesta.

Vesistöjen tila – muista tarkistaa sinilevä

Kesä kutsuu viilentymään vedessä, mutta turvallisuus ei saa unohtua hetken huumassa. Uiminen on virkistävää ja terveellistä liikuntaa, mutta vedessä liikkumiseen liittyy aina myös riskejä, erityisesti luonnonvesissä. Kesäisin sinilevä voi ajoittain rajoittaa uimista.

Sinilevä eli syanobakteeri on luonnollinen osa vesistöjä ja sitä on aina läsnä pieninä määrinä. Ongelmaksi se muodostuu, kun sitä esiintyy runsaasti. Tällöin puhutaan sinilevien massakukinnoista. Onneksi sinilevän tunnistaminen on usein helppoa: vesi näyttää vihertävältä tai samealta, joskus pinnalle kertyy ”hernekeiton” kaltaista lauttaa.

Näppärän kotitestin avulla voit varmistaa epäilyksesi! Voit kokeilla pitkällä tikulla vedessä olevaa levää. Sinilevä hajoaa pieniksi hitusiksi veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on silloin jokin muu kuin sinilevä. Voit testata vettä myös ottamalla sitä lasiin kohdasta, jossa olet havainnut levää. Anna lasin seistä pöydällä noin tunnin ajan. Jos pinnalle nousee kerros vihertäviä hiukkasia, kyseessä on mitä todennäköisimmin sinilevä.

John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström muistuttaa, että varovaisuutta tarvitaan erityisesti haavoittuvimpien kanssa: “Erityisesti pienten lasten ja heidän, joilla on heikentynyt perusterveys, tulisi olla varovaisia sinileväkukinnan aikana. Myös koirat saattavat saada vakavia oireita uidessaan levävedessä.”

Osa sinilevistä tuottaa myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, iho-oireita, ripulia ja huimausta.

“Sinileväistä vettä ei saisi koskaan käyttää löylyvetenä, sillä höyrystyessään ja joutuessaan hengitysteihin, se voi olla todella haitallista”, Rosenström toteaa

Luonnonvesiin kannattaa totutella pienestä pitäen

Luonnonvedet houkuttelevat yhä useampia ja jopa trendaavat. Järvissä ja meressä uiminen koetaan monella tapaa elämykselliseksi: vesi virkistää, luonto ympärillä rauhoittaa ja tunne vapaudesta on ainutlaatuinen.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltusen mukaan luonnonvesiin kannattaa totutella jo nuorena: “Altaassa on stabiilit ja turvalliset olosuhteet, mutta luonnonvesissä kohtaa tumman veden, virtauksia ja vaihtelevia pohjia. Niihin tottuminen on tärkeää, jotta osaa arvioida omia taitojaan ja liikkua vesissä turvallisesti.”

Meri ja järvet ovat suomalaisille aina enemmän kuin maisema – ne ovat osa identiteettiä ja yhteisiä muistoja. Jo lapsuudessa luodut kokemukset rantavedessä, uimakoulussa tai mökkilaiturilta hypätessä rakentavat suhdetta luontoon, joka kantaa aikuisuuteen.

Hiltunen kannustaa vanhempia etenemään rauhassa ja leikin kautta.

“Jo pelkkä kuplien puhaltaminen tai kellumisen harjoittelu tekee vedestä tutun elementin. Pelastusliivien kanssa voi harjoitella turvallisesti selällään kellumista, joka usein jännittää pieniä lapsia.”

Turvallisuusvinkit luonnonvesiin

Anne Hiltunen muistuttaa, että uimisen ilon rinnalla tulee kulkea aina vesiturvallisuus. Nämä vinkit kannattaa pitää mielessä aina kun suuntaa luonnonvesiin:

• Ui rannan suuntaisesti, älä ulapalle.
• Tutustu uimarannan infotauluun: mikä on veden syvyys ja lämpötila, missä sijaitsevat lasten alueet ja mahdollinen valvonta.
• Käytä värikästä uimalakkia tai uimarin poijua, jos harrastat avovesiuintia.
• Jätä rannalle merkki tai viesti, että olet uimassa – näin vältytään turhilta huolilta.
• Älä ui yksin. “Aikuinenkin voi tarvita apua esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa”, Hiltunen korostaa.

Vedestä voi kuitenkin nauttia muutenkin kuin uimalla! Kaikki eivät halua tai pysty uimaan pitkiä matkoja, mutta se ei estä veden äärellä liikkumista ja virkistymistä. Vesi tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka sopivat kaikenikäisille.

“Vedessä voi tehdä niin paljon muutakin. Voi vesijuosta, vesijumpata, pulikoida tai kävellä vedessä. Kaikkien ei tarvitse uida pitkiä matkoja. Vesi tarjoaa paljon monipuolisia tapoja liikkua”, Hiltunen.

Uinnin terveysvaikutukset – hyvää keholle ja mielelle

Uinti ei ole vain virkistävä kesäpuuha, vaan todellinen hyvinvointilaji. Se vahvistaa sydäntä ja keuhkoja, kehittää kestävyyttä ja hellii niveliä. Kylmässä vedessä käynti voi tuoda lisäenergiaa ja parantaa unenlaatua.

Lisäksi vesi tarjoaa ainutlaatuisen rauhoittumisen kokemuksen.

“Kun kellut vedessä ja korvat painuvat veden alle, maailma sulkeutuu hetkeksi ja olet täysin läsnä. Vesi kannattelee ja rauhoittaa. Se on meditatiivinen hetki, jota altaassa ei koe samalla tavalla”, Hiltunen kuvailee.

Parasta on tunne, kun vesi kannattelee, arjen kiireet unohtuvat ja keho saa liikkua luonnollisella tavalla. Siksi uiminen kuuluu suomalaiseen kesään ja tekee siitä aina vähän paremman.

Hiltunen tiivistää: “Ei muuta kuin nautitaan vedestä – turvallisesti ja yhdessä.”

Tule Pulahtamaan

Itämeripäivänä juhlistetaan luonnonvesiä ja pulahdetaan veteen ympäri Suomen klo 18.00. Pulahtaa voi missä vesistössä vain ja kastaa voi vaikka pelkän varpaan. Kerää mukaan kaveriporukka ja suunnatkaa suosikkirannallenne tai osallistukaa johonkin Itämeripäivän Pulahdus-teemaisista yleisötapahtumista.

Lisätietoja

bsd@jnfoundation.fi

Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija
Itämeripäivän koordinaattori
John Nurmisen Säätiö
oona.piiroinen@jnfoundation.fi
+358 50 434 4879

Maija Soljanlahti
Tuottaja
Itämeripäivän koordinaattori
John Nurmisen Säätiö
maija.soljanlahti@jnfoundation.fi
+358 50 463 9305

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2025 Itämeripäivää vietetään 28.8. www.itämeripäivä.fi