Itämeren pohjasta Kansallismuseon näyttelyyn

Itämeripäivänä 26.8. Kansallismuseossa esitellään meriarkeologien työtä sekä hylyistä löytyneitä esineitä. Itämeri säilöö vuosisataisia puuhylkyjä huolellisemmin kuin mikään toinen meri maailmassa. Sen vähäsuolainen murtovesi on toistaiseksi pitänyt jopa puuhylyillä herkuttelevan laivamadon aisoissa. Ilmastonmuutoksesta johtuva veden lämpeneminen voi tulevaisuudessa kuitenkin vaikuttaa Itämeren kykyyn säilyttää vedenalaista kulttuuriperintöämme.

Itämeren sadoista hylyistä on löytynyt runsaasti kiinnostavia esineitä, mutta vielä enemmän on yhä tutkimatta. Uuden teknologian ansiosta elämme jännittävää ajanjaksoa, jolloin meri todella paljastaa salaisuutensa. Itämeressä tiedetään olevan lähes 800 suojeltua vedenalaista kiinteää muinaisjäännöstä, ja lisää löytyy jatkuvasti. Usein hylyt löytyvät systemaattisen merenpohjan kartoittamisen myötä, mutta joskus myös kalastaja tai mökkeilijä löytää hylyn omasta saunarannastaan.

Löytöjä meren pohjasta – tietoiskut Toista maata -näyttelyssä tasatunnein

Toista maata -näyttely kertoo ajasta, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia ja Venäjää. Tuona aikana Itämeri oli monella tavalla läsnä ihmisten elämässä: merestä saatiin kalaa pöytään, ja sitä pitkin ihmiset, kauppatavara, uudet ajattelutavat ja uutiset liikkuivat – ja kaukaisten siirtomaiden eksoottiset uutuudet saapuivat Eurooppaan. Meri oli myös vaarallinen, ja monia aluksia upposi merenpohjaan.

Meriarkeologi Riikka Alvik ja konservoinnin intendentti Eero Ehanti esittelevät näyttelyssä Itämeren hylkylöytöjä ja kertovat, mitä posliinille, nuuskarasioille, taskukelloille ja muille löydöille on tehtävä ennen kuin ne voidaan asettaa näyttelyyn esille. Samalla kuullaan, mitä esineet kertovat tuon ajan yhteiskunnasta ja ihmisten elämästä.

Tule kuulemaan tarinoita meriarkeologisilta sukelluksilta ja esineiden arvoitusten ratkeamisesta.

Lisätiedot:
Toista maata -näyttely, Kansallismuseon 2. krs
Tietoiskut klo 15, 16 ja 17. Keskustelun kesto noin 15-30 min
Meriarkeologi Riikka Alvik ja konservoinnin intendentti Eero Ehanti
Rajoitettu ryhmäkoko max 10 hlö (ei ennakkoilmoittautumista)

Millaista on sukeltavan meriarkeologin työ? Meriarkeologit kertovat työstään ja esittelevät ennenäkemättömiä hylkylöytöjä Hästö-Busöstä

Meriarkeologi on harvinainen ammatti, sillä Museovirastossakin heitä työskentelee vain kolme. Meriarkeologit Päivi Pihlanjärvi ja Kalle Virtanen kertovat, millainen on heidän tavanomainen työpäivänsä Itämeressä. Lisäksi he esittelevät juuri konservoituja löytöjä Hästö-Busöstä, jotka ovat nyt ensikertaa esillä. Hylystä löytyneiden astioiden, lautasten, yöastioiden ja paahtoleipätelieen konservoinnista on kertomassa vettyneen materiaalin konservaattori Liisa Näsänen.

Hästö-Busön tuore hylkylöytö Tammisaaren saaristosta on suurelta osin vielä mysteeri, mutta lastina olleen keramiikan perusteella voi aluksen päätellä haaksirikkoutuneen 1800-luvun alussa matkallaan Englannista itään. Nyt harrastajat ja tutkijat yhdistelevät Hästö-Busön hylyn tiedonmurusia: apuna tutkimisessa on meriarkeologian teknologiaa kuten viistokaikuluotaimia, vedenalainen paikannusjärjestelmä, videokameroita ja 3D-malleja. Videoiden ja Hästö-Busön hylystä nostettujen esineiden avulla museovieraat voivat myös tirkistää Itämeren pinnan alle.

Lisätiedot:
Kansallismuseon Ateljee, 2. krs, klo 15.00-18.00
Meriarkeologit Päivi Pihlanjärvi ja Kalle Virtanen sekä vettyneen materiaalin konservaattori Liisa Näsänen
Tilassa rajoitettu asiakasmäärä max 10 hlö kerrallaan.

Tapahtumaan museon pääsylipulla.
Tulethan tapahtumaan vain terveenä ja noudatat vierailuohjeitamme.

Tapahtuman järjestää Kansallismuseo yhdessä Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden kanssa.
Tapahtuma on osa Itämeripäivän sekä Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.