Maailman ensimmäinen Itämeripäivä lanseerattu | Itämeripäivä
© John Nurmisen Säätiö
© John Nurmisen Säätiö

Ajankohtaista

Itämeripäivä lanseerattu

Itämeripäivä lanseerattiin 29.8.2019 Sanomatalon Mediatorilla. Aamun aikana kuultiin mielenkiintoisia sukellustarinoita sekä alan huippuasiantuntijoiden näkemyksiä Itämeren voinnista ja tulevaisuudesta.

Itämeripäivällä on kunnianhimoinen tavoite: kutsua mukaan kuntia, kaupunkeja, yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä ja organisaatioita paitsi Suomesta, myös muista Itämeren maista.

John Nurmisen Säätiö ryhtyi valmistelemaan Itämeripäivää yhteistyönä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Aluksi ajatuksena oli nostaa esille Itämeren suojelua Juhlaviikkojen ohjelmassa, mutta idea kasvoi pohdintojen jälkeen yhteisen nimikkopäivän viettämiseksi muidenkin toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on, että päivän teemaa vietetään laajasti, ei pelkästään ympäristön- ja luonnonsuojelun näkökulmasta.

Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt kertoi tapahtuman taustasta: ”Monet tuntevat meidät konkreettisesta ja vaikuttavasta työstämme Itämeren suojelemiseksi, ja tätä työtä teemmekin monella rintamalla useissa hankkeissa. Itämeri on kuitenkin paljon enemmän kuin jokakesäinen sinileväkatastrofi tai yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ympäristöongelmista. Itämerestä puhuttaessa ei voi ohittaa sen monipuolista roolia kulttuurin ja taiteen saralla. Itämeren erityispiirteet, sen maantieteellinen sijainti, sen historia, siellä asuneet ja asuvat ihmiset, tekevät siitä yhden ainutlaatuisimmista paikoista maailmassa.”

Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt avasi Itämeripäivän lanseerauksen.
Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt avasi Itämeripäivän lanseerauksen.

Helsingin kaupunki lupautui mukaan päivän strategiseksi yhteistyökumppaniksi ja tukikohdaksi. Turun ja Helsingin yhteisen Itämerihaasteen myötä myös Turun kaupunki on mukana nimikkopäivän vietossa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori korosti Itämeripäivän avajaissanoissa kaupunkien vahvaa roolia Itämeri-yhteistyön rakentamisessa: ”Vaikka Itämeren asia tulisi olla agendallamme joka päivä, auttaa tapahtumallistaminen luomaan kriittistä massaa, kiinnostusta ja momentumia asialle, joka kaipaa yhteiskunnan laajempaa sitoutumista. Vain valtion, kaupunkien, yritysten, organisaatioiden, kolmannen sektorin ja yksittäisten ihmisten yhteistyöllä voimme varmistaa, että Itämeri on meille koti myös tulevaisuudessa. Tässä hengessä kutsumme erityisesti mukaan rakkaan yhteistyökaupunkimme Turun sekä yhtä merestä riippuvaisen Tukholman. ”

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori korosti Itämeripäivän avajaissanoissa kaupunkien vahvaa roolia Itämeri-yhteistyön rakentamisessa
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori korosti Itämeripäivän avajaissanoissa kaupunkien vahvaa roolia Itämeri-yhteistyön rakentamisessa. Kuva: Ilkka Vuorinen

Itämerestä mallimeri maailmalle

Itämeripäivän tavoitteena on herättää toivoa: Itämeri voi olla mallimeri ja uusien ratkaisujen koelaboratorio koko maailmalle. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa Suomelle ja suomalaisille.

”Haluamme nostaa Itämeren ykkösaiheeksi yhtenä päivänä vuodessa. Juhlinnan lisäksi tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä siitä, että meren ekologinen tila ja kulttuuri ovat naimisissa: Itämeren tilan mukana kuihtuu tai kehittyy myös kulttuurinen ja taloudellinen hyvinvointi. Päivän myötä toivomme lisäävämme tärkeää tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta”, Arrakoski-Engardt summasi Itämeri-päivän lanseeraustilaisuudessa.

Säätiö tavoittelee päivän kumppaneiksi mahdollisimman monipuolisesti toimijoita niin kulttuurin kuin ympäristönsuojelunkin piiristä. Pyrkimyksenä on, että myös viralliset instituutiot, kansanedustajat ja poliitikot sekä kansalaiset lähtevät mukaan nimikkopäivän viettoon.

Itämeripäivän kumppaneina ovat ensimmäisessä aallossa Helsingin kaupungin ja Juhlaviikkojen lisäksi Helsinki Biennaali, Designmuseo, Sanoma, Tiede Luonto -lehti, Luonto-Liitto, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja Moomin Characters.

Tarinoita pinnan alta

Itämeripäivän lanseeraustilaisuuden Meren lumo ja hätähuuto pinnan alta -paneelissa perehdyttiin merensuojeluun sukeltajan näkökulmasta. Sukeltamiseen hurahtaneet säätiön hallituksen puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Juha Nurminen, muusikko ja tv-persoona Mikko Kuustonen, erikoistutkija ja tietokirjailija Roope Flinkman ja ohjaaja-tuottaja Marko Röhr keskustelivat vedenalaisen maailman kauneudesta ja haavoittuvuudesta. Tiedetoimittaja ja kirjailija Niko Kettunen höysti keskustelua kertomuksilla merten monenkirjavista olennoista.

Kävi muun muassa ilmi, että Juha Nurminen on viettänyt pinnan alla yli 2000 tuntia, ja että Marko Röhr aloitti vapaasukelluksen jo 9-vuotiaana!

Paneelissa kuultiin sukeltajien mietteitä Itämeren tilasta.
Paneelissa kuultiin sukeltajien mietteitä Itämeren tilasta. Kuva: Ilkka Vuorinen

 

Tapahtuma järjestettiin Sanomatalossa Tiede Luonto -lehden kanssa ja päätoimittaja Jukka Ruukki johti paneelikeskustelua Itämeren tilasta. Panelisteina kuulimme professori Jyri Seppälää (Suomen ympäristökeskus), erikoistutkija Merja Saarista (Luonnonvarakeskus), toimittaja Heli Saavalaista (Helsingin Sanomat) sekä Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaista.

 

Itämeri-asiantuntijoiden paneelissa pohdittiin kysymystä: Minkä jäljen me jätämme mereen? Kuva: Ilkka Vuorinen
Itämeri-asiantuntijoiden paneelissa pohdittiin kysymystä: Minkä jäljen me jätämme mereen? Kuva: Ilkka Vuorinen

 

Professori Ollikainen avasi ilmastonmuutoksen ja Itämeren tilan välistä yhteyttä. Valtamerten käyttäytyminen on muuttunut ja vedenlaadun tilaa parantaneet suolapulssit ovat harvenneet. ”Toisaalta, vaikka suolapulssissa Itämereen virtaa Atlantin hapekasta vettä, sen takia Itämeri röyhtäisee ravinteet etelän altaasta Suomenlahdelle”, kuvaili Ollikainen osuvasti Itämeren tyyppi-anatomiaa.

Katso koko Itämeripäivän laseeraustilaisuuden keskustelu oheiselta videolta ja tule mukaan juhlimaan vuoden 2020 Itämeripäivää 27.8.

#itämeripäivä