Itämeripäivän 2021 suunnittelu käynnistyi | Itämeripäivä
© John Nurmisen Säätiö
© John Nurmisen Säätiö

Ajankohtaista

Katseet kohti elokuuta: Itämeripäivän 2021 suunnittelu käynnistyi yli 160 kumppanin voimin

John Nurmisen Säätiön aloitteesta vuonna 2019 syntynyt Itämeripäivä onnistui yli odotusten. Tammikuussa järjestetyssä vuoden 2021 Itämeripäivän infotilaisuudessa kuultiin oppeja vuoden 2020 juhlapäivästä sekä jaettiin tulevaa Itämeripäivää koskevia ideoita ja toteutussuunnitelmia. Presidentti Halonen korosti puheenvuorossaan naapuriyhteistyön voimaa. Kevään aikana järjestetään myös räätälöityjä työpajoja, ja jatketaan Itämeripäivän kansainvälistämistä.

John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt avasi infotilaisuuden toivottamalla kaikki uudet ja vanhat kumppanit tervetulleeksi mukaan juhlapäivän rakentamiseen: ”Yksi vuoden 2021 teemoista on edelläkävijyys: me yhdessä voimme tekojen ja esimerkkien kautta kasvattaa Itämeripäivästä suuren ja Itämerestä mallimeren maailman muille merialueille. Voimme näyttää esimerkkiä meren pelastamisessa, arvostamisessa ja merellisen kulttuurin vaalimisessa. Vuonna 2020 yhtenä mainiona esimerkkinä oli Itämerimenu: Itämeripäivän aikana tarjoiltiin neljännesmiljoona kala-ateriaa.”

Vuoden 2020 Itämeripäivä ylitti asetetut tavoitteet

Avajaispuheenvuoron jälkeen infotilaisuudessa kuultiin vuoden 2020 Itämeripäivän tuloksista ja opeista.

John Nurmisen Säätiö lanseerasi Itämeripäivän vuonna 2019 Helsingin ja Turun kaupunkien ja muutaman muun avainkumppanin kanssa. Vuoden 2020 aikana päivästä rakennettiin mittava kampanja, johon saatiin mukaan laaja ja monipuolinen kumppaniverkosto. Vuoden 2020 Itämeripäivä ylittikin kaikki sille asetetut tavoitteet: meren juhlapäivää oli rakentamassa noin 150 tahoa ja tekoja sekä tapahtumia järjestettiin saman verran.

Itämeripäivän projektipäällikkö Tuula Putkinen kiitti kumppaneita aktiivisesta osallistumisesta: ”Vaikka Itämeripäivä on säätiön ideoima ja käynnistämä, oli viime vuoden hieno tulos erityisesti innostuneesti mukaan lähteneiden kumppanien ansiota.  Päivässä oleellista on yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Itämeri-teemaista tekemistä on jo paljon, mutta tavoite on rakentaa Itämeripäivästä jokavuotinen koko kansan juhla, myös kansainvälisesti.”

Itämeripäivän tavoite on nostaa Itämeri ykkösaiheeksi edes kerran vuodessa. Yksi Itämeripäivän onnistumisen tärkeimmistä mittareista on, että tavoitamme Itämeren piiriin uusia yleisöjä ja mahdollisimman laajan joukon ihmisiä ja organisaatioita. Siksi onkin hienoa, että jo ensimmäisenä varsinaisena juhlavuotena, koronasta huolimatta, Itämeripäivään osallistui monipuolinen joukko toimijoita: kaupunkeja, kouluja, tutkimuslaitoksia, yliopistoja, yrityksiä, sukeltajia, ravintoloita, säätiötä, mediaa sekä kulttuurikentän toimijoita, kuten museoita, kirjastoja ja musiikintekijöitä.”

Sen lisäksi, että Itämeripäivä levittäytyi ympäri Suomen Helsingistä Turkuun ja Haminasta Siikalatvaan, yhteensä 13 kaupunkiin niin sisämaassa kuin rannikollakin, juhlittiin päivää myös kansainvälisesti. Vuonna 2020 Itämeripäivää vietettiin Venäjällä, Virossa, Ruotsissa ja Latviassa. Tarkoituksena on tehdä Itämeripäivästä entistä kansainvälisempi tulevina vuosina.

Presidentti Halonen kannusti mukaan ”naapurien juhlaan”

Itämeripäivän infotilaisuudessa kuultiin myös innostava puheenvuoro presidentti Tarja Haloselta. Presidentti kertoi uskovansa, että Suomen peloton ja hullunhauskakin tekeminen on kannustanut myös naapurimaita mukaan.

”Itämeripäivää vietettiin viime vuonna lukuisin tapahtumin sekä meillä, että myös naapurimaissa – moniäänisesti ja monimuotoisesti. Hienot idea eivät jääneet vain aikeiksi, vaan nämä lukuiset tapahtumat todistivat sekä yhteistyön merkityksestä, että Itämeren ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman voimasta. Yhteistyön täytyy tapahtua ruohonjuuritasolla”, presidentti totesi puheenvuorossaan ja kannusti aktiiviseen toimintaan Itämeren puolesta. ”Itämeri on ennen kaikkea meidän yhteinen meri, se on naapurien kanssa yhteinen asia.”

Someonnistumisia – #itämeripäivä Suomen twiitatuin aihetunniste

Itämeripäivä valtasi sosiaalisen median jo ensimmäisenä varsinaisena juhlavuotenaan. Aihetunniste #itämeripäivä oli Suomen twiitatuin koko päivän ajan ja twiittejä lähetettiin yli 1000 kappaletta. Pelkästään Twitterissä tavoitimme yhteisvoimin Itämeripäivän aikana lähes kaksi miljoonaa tiliä. Myös aihetunniste #Itämeri trendasi.

Twitterin lisäksi meren juhla näkyi vilkkaana some-liikenteenä Instagramissa, jossa Itämeripäivä ja etenkin Pulahdus-tempaus levisivät orgaanisesti eri tahojen Instagram-tarinoissa ja -päivityksissä. #itämeripäivä-merkittyjä feed-julkaisuja versiointeineen oli lähes 2 000 kappaletta ja kampanjatunnisteet mukaan laskettuna feed-julkaisuja oli yhteensä noin 5 400.

Itämeripäivään osallistuvien toimijoiden upea kirjo näkyi sosiaalisessa mediassa, jossa Itämeripäivästä viestittelivät muun muassa poliitikot, ministeriöt, suurlähetystöt, mediat, yritykset, kulttuuritahot, koulut, järjestöt, seurat ja jopa Joulupukki! Myös presidentit Sauli Niinistö ja Tarja Halonen huomioivat Itämeripäivän vieton sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti jo kesäkuussa oman erillisen tervehdyksensä Itämeripäivään osallistujille ja Itämeripäivän aamunavauksessa kuulimme presidentti Halosen puheenvuoron.

Ylen jouluna lanseerattu #itämeridinner-kampanja pohjusti mainiosti Itämerimenun leviämistä. Ylen ”Peltsi ja Tom Itämeren sankareina” -ohjelman hillitön keulakaksikko osallistui myös aktiivisesti Itämeripäivän sometteluun. Sosiaalisen median näkyvyyden ohella Itämeripäivästä uutisoitiin myös perinteisessä mediassa. Itämeri sai näkyvyyttä muun muassa Helsingin Sanomissa, joka omisti koko elokuisen viikon meriaiheisille jutuille. Alueellisista medioista mm. Länsi-Suomi ja Kymen Sanomat olivat aktiivisesti mukana.

Ruokaa, vesi-iloittelua ja kulttuurihetkiä valmiita tapoja osallistua vuoden 2021 Itämeripäivään

Oona Piiroinen John Nurmisen Säätiöstä esitteli infotilaisuudessa kolme Itämeripäivän kärkikampanjaa: ruokateemaisen Itämerimenun, vesistöteemaisen Pulahduksen sekä kulttuuriteemaisen Itämerihetken. Tavoitteena on tehdä jokaisista kärkikampanjoista viraali-ilmiöitä, joiden avulla Itämeri nousee päivän ykkösaiheeksi.

Kärkikampanjat ovat John Nurmisen Säätiön valmiiksi konseptoimia tempauksia, joihin mikä tahansa taho tai yksityishenkilö voi osallistua Itämeripäivänä. Valmiita kärkikampanjoita kannattaa hyödyntää, jos oman teon tai tapahtuman suunnittelu tuntuu hankalalta.

Itämerimenu-kampanjaan voi osallistua syömällä Itämeri-ystävällistä ruokaa kotikeittiöissä tai ravintoloissa. Kokkausintoiset voivat loihtia oman Itämerimenun hyödyntämällä Itämeripäivän verkkosivuilta löytyviä vinkkejä: Marttojen Itämerimenua ja Ylen reseptikonetta, joka käännettiin jo viime vuonna viroksi. Ravintolat voivat puolestaan lisätä valikoimaansa oman Itämeri-ystävällisen ruokalajin, kokonaisen Itämerimenun tai toteuttaa kotona kokattavan menukassin.

Pulahdus-kampanjan ideana on nauttia vesistöjen tuomista virkistysmahdollisuuksista ja toisaalta samalla kiinnittää huomiota Itämeren ekologiseen tilaan. Itämeripäivänä pulahdetaan lähiveteen, järveen, jokeen tai lampeen ympäri Suomen ja Itämeren rannoilla klo 18.00. Pulahtaa voi missä vesistössä vain ja kastaa voi vaikka pelkän varpaan.

Itämerihetki-kampanja on omistettu kotimeremme ainutlaatuiseen kulttuuriin tutustumiselle. Itämerihetki voi olla esimerkiksi tuokio meriaiheisen podcastin äärellä tai piipahdus vesistöteemaisessa taidenäyttelyssä. Itämerihetken voi viettää yhdessä tai yksin milloin vain Itämeripäivän aikana. Säätiö kannustaa museoita, kirjastoja, teattereita ja muita kulttuuritahoja osallistumaan Itämerihetkeen järjestämällä suurelle yleisölle suunnattuja Itämeri-aiheisia näyttelyitä, opastuksia, työpajoja ja esityksiä.

Verkkosivuja parannetaan palautteen perusteella – ilmoita teko tai tapahtuma hyvissä ajoin

Jo viime vuonna uudenkarhean Itämeripäivän verkkosivuilla oli elokuun viimeisellä viikolla yli 10 000 yksittäistä kävijää, ja Itämeripäivänä lähes 6000 kävijää. Kaikki tieto Itämeripäivästä löytyy jatkossakin osoitteesta itämeripäivä.fi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

John Nurmisen Säätiö on kehittänyt verkkosivuja saamansa palautteen perusteella ja päivitykset julkaistaan helmi-maaliskuussa. Kirsi Kurki-Miettinen John Nurmisen Säätiöstä kertoi, että sivuille on tulossa muun muassa Kumppaneille-osio, johon säätiö on koonnut kaiken Itämeripäivään osallistumiseen liittyvät tiedot ja vinkit, kuten vastauksia useimmiten esitettyihin kysymyksiin.

Verkkosivujen kautta voi edelleen ilmoittaa kaikki Itämeripäivän tapahtumat ja teot sekä ilmoittautua mukaan Itämeripäivän kumppanikirjeen tilaajaksi. Kumppanikirjeet lähetetään jatkossa uutiskirjeen muodossa sekä julkaistaan myös verkkosivujen Ajankohtaista-osuudessa.

Infotilaisuudessa kannustettiin ilmoittamaan Itämeripäivän teko tai tapahtuma jo keväällä tai viimeistään heinäkuun lopussa. Ajoissa nettisivuilla olevia tapahtumia ja tekoja nostetaan todennäköisemmin esille Itämeripäivän tiedotuksessa ja markkinoinnissa.

Merentutkimusalusten avoimet ovet, onkimistalkoot ja muita vuoden 2021 tapahtumia

Itämeripäivän infotilaisuuden päätteeksi kumppanit pääsivät kertomaan omista vuoden 2021 suunnitelmistaan. Kuulimme muun muassa miten vesiurheilukeskus Laguuni aikoo järjestää Itämeri-plogging -haasteen ja että Åbo Akademi suunnittelee meriaiheisia luovan kirjoittamisen työpajoja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puolestaan aikoo viedä erilaisia ryhmiä ongelle ja Martat kannustavat Itämeri-ystävälliseen pikniköintiin. Suomen ympäristökeskus SYKE aikoo avata merentutkimusalusten ovet suurelle yleisölle Helsingissä ja Turussa. SYKEn Markku Viitasalo kertoi VELMUn Meriluonto 2021 -kampanjasta, jossa tavoitteena on jalkautua turuille ja toreille esittelemään meriluonnon ihmeitä. Myös Korkeasaari tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Itämeripäivänä viime vuoden tapaan.

Turun kaupungin Itämerihaasteen koordinaattori Tove Holm kertoi Turun suunnitelmista joenranta-jazzeista siivoustalkoisiin. Itämeripäivään osuu myös jokavuotinen Turun kaupungin isännöimä Eurooppa-foorumi. Turun alueen toimien suunnittelu jatkuu omissa työpajoissa.

Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen totesi Itämeripäivän olleen kaupungille mieluinen aloite: ”Helsinkiä ei ollut mitenkään vaikea houkutella mukaan, kun John Nurmisen Säätiö tämän mainion Itämeripäivä-idean keksi. Itämeri on ollut Helsingille tärkeä koko sen olemassaolon ajan, eli lähes 500 vuotta!”

Vuonna 2020 Helsingin kaupunki osallistui Itämeripäivään muun muassa tarjoamalla fisuburgereita ja -pihvejä kaikille Palvelukeskus Helsingin asiakkaille taaperoista senioreihin. Päivän aikana Itämeren kalaa käytettiin ruokapalveluissa jopa 4 500 kiloa.

Suunnittelu jatkuu kevään aikana työpajoissa

John Nurmisen Säätiö kutsuu kumppanitahot jatkojalostamaan Itämeripäivän tapahtumia ja tekoja erikseen teemoitettuihin työpajoihin, joita järjestetään kevään aikana kumppanien toiveiden mukaan. Mikäli toivotaan, säätiö järjestää erilliset työpajat esimerkiksi kaupungeille, yrityksille, museoille ja kirjastoille, ja ottaa toiveita muistakin teematyöpajoista vastaan. Lisäksi Viron, Venäjän ja Ruotsin kumppaneille järjestetään omat kansainväliset infotilaisuudet.

Turun toimijoiden oma työpaja pidettiin heti infotilaisuutta seuraavalla viikolla Turun Itämeri-haasteen koordinaattorin Tove Holmin johdolla. Helmikuun alussa 4.2.2021 pidettiin Venäjä-työpaja, jossa kymmenen organisaatiota, kuten merimuseot ja ravintolat, esittelivät Itämeripäivän suunnitelmiaan. Ruotsin työpaja järjestetään 26.3.2021 ja tilaisuudesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä John Nurmisen Säätiöön.

Lisätietoja:

Tuula Putkinen
Viestintäjohtaja & Itämeripäivän projektipäällikkö
John Nurmisen Säätiö
puh. +358 (0)400 907 809
tuula.putkinen (at) jnfoundation.fi

Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija
John Nurmisen Säätiö
puh. +358 (0)50 434 4879
oona.piiroinen (at) jnfoundation.fi

Kirsi Kurki-Miettinen
Tiedottaja
John Nurmisen Säätiö
puh. +358 (0)50 463 9305
kirsi.kurki-miettinen (at) jnfoundation.fi

Itämeripäivä
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.
www.itämeripäivä.fi

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus.
www.johnnurmisensaatio.fi

#itämeripäivä